Sines

29 09 2013

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Niin laiturielämä Oeiraksessa. Ertyisen mukavaa se oli s/y Homelessin ja s/y Mantan kanssa. E-laiturilla oli vastakkain kaksi hyvin erlilaisen purjehdustaustan ja kokemuksen omaavaa miehistöä. Palo purjehdukseen, katse kaukomaille oli yhteistä kummallekin. Ja rauhallinen, harkitseva, mutta seikkailunhaluinen mieli. Ja seikkailuja näillä veneillä tulee riittämään: Mantalla matkalla Chileen ja Homelessillä matkalla Tyynelle merelle. Blogia enemmän Aulin ja Hannun matkasta voi lukea Vene-lehden artikkelisarjasta. Homeless päivittää matkaansa vain ystävä-blogissa.

(Kaikille matkapurjehduksesta kiinnostuneille ja innostuneille Auli on kirjoittanut kirjan ”Matkapurjehtijan opas”. http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9524927381)

(Lisäsin tämän merkittävän linkin linkkisivulle http://www.sarema.fi/)

Tänään aukesi kymmenen tunnin sääikkuna Sinekseen, jonne startattiin aamulla kello kuusi ja perilllä olimme kahden jälkeen. Saimme aluksi tosisuunnan 153 ja Capo Espichelin kohdalla ujutettiin suunnaksi 149. Se riitti tuomaan Katariinan lähes tarkalleen Sineksen ison aallonmurtajan aukolle. Tuuli nousi samalla ja kääntyi vastaiseksi. Me sukelsimme tuttuun Sineksin laituriin. Paikalla oli s/y Calimera, josta Nikke ja Hanna juoksivat ottamaan Katariinan köydet vastaan.

Azoreille on syntymässä uusi korkeapaine loppuviikosta. Se antaa suuren sääikkunan etelään menijöille. Täällä Portugalissa on useiden suomalaisten ohella iso joukko purjehtijoita, jotka ovat olleet jumissa eri satamissa pitkin rannikkoa. Loppuviikosta helpottaa. Niin myös Katariinalla. Lähdemme tästä Kanarialla, reitti on tietysti vielä avoin.

Alla kolme hienoa Aulin ottamaa kuvaa Katariinasta Capo de Rocan edustalla. Harvoin omasta veneesstä saa näin hienoja kuvia.

Tervetuliaisdrinkki s/y  Mantan sitloodassa. Kuva H.A.

Tervetuliaisdrinkki s/y Mantan sitloodassa. Kuva H.A.

Johanna ja Mikko, s/y Homeless.

Johanna ja Mikko, s/y Homeless.

Mantan salongissa. Iltaruokana Aulin tekemää sienikeittoa ja Sinikan salaattia, jälkiruokana Johannan leivokset. Kuva A.I.

Mantan salongissa. Iltaruokana Aulin tekemää sienikeittoa ja Sinikan salaattia, jälkiruokana Johannan leivokset. Kuva A.I.

Katariinan kolme tapaa tehdä matkaa. 1. purjeilla Kuva A.I.

Katariinan kolme tapaa tehdä matkaa. 1. Purjeilla. Kuva A.I.

Kombinaattia Capo de Rocan edustalla. Kuva A.I.

Kombinaattia Capo de Rocan edustalla. Kuva A.I.

Volvolla. Kuva A.I.

Volvolla. Kuva A.I.

Mainokset




Setubalissa syömässä

27 09 2013

Setubalisssa oli hyvää ruokaa, tarkkaan ottaen loistavaa. Lähdimme aamulla rantajunalla Lissaboniin, junan pääteasemalle Cais do Sodréen. Huomasimme siellä, että Teo-joen yli pääsee lautalla ja kyselyn jälkeen selvisi myös linkkiyhteys Setubaliin.

Joen ylitys sujui sutjakkaasti. Etelärannalla on laiva- ja bussiterminaalit. Katselimme aikatauluja ja totesimme, että seuraava bussi lähteekin vasta puolentoista tunnin päästä. Valtava Cristo-patsas näytti olevan lähellä, hyppäsimme sinne menevään paikallisbussiin, joka sitten kiertelikin ympäri Almadan (Tejon eteläranta) kaupungin pikkukatuja. Kun viimein olimme ylhäällä, otimme kiireesti siktsiinkuvat, todeten, että lähdemme samalla bussilla pikaisesti takaisin alas satamaan.

Aikoinaan Belgian Bryggessä käydessä kävi kuten täällä. Menomatka (n.30 km) Setubaliin kesti kaksi tuntia. Sieltä takaisin tultiin sitten pikavuorolla suoraan Lissaboniin, 50 minuuttia. Bryggestä juna takaisin meren rannalle kesti 15 minuuttia! No, tämän portugalilaisen visiitin parituntisen aikana selvisi, miksi tänne tarvitaan pieni osa meidänkin euroja.

(Setubaliin menee myös junayhteys, mutta nopein on pikavuoro Plaza Espanjalta, pysäkki myös Alcantarassa.)

JA SITTEN SÖIMME KALALOUNAAN. KUVAT TUOSSA GALLERIASSA. Jokaisessa kuvassa aina lounaasateriaan sisältyvä uusi annos, 11.50 €/ruokailija. (Joo, piti siitä brandystä maksaa 2 € lisää.)

Paluumatkalla jumituimme puoleksi tunniksi metroon, mutta ehdimme kierrellä tutuilla Fado-kaduilla Bairro- Altossa ennen paluumatkaa veneelle. Jotta retki-aika saatiin 12 tuntiin, poikkesimme vielä ruokaostoksilla Oeiraksen Pingo Dosessa. Joen tämä puoli Cascaisista Belemiin valtavine omakotitaloineen ja puutarhoineen oli saman päivän aikana toisenlainen portugalilainen visiitti.

Ferryllä Teon etelärannalle.

Ferryllä Tejon etelärannalle.

Kuva on ainakin otettu ja paikalla käyty. Etupuolelle ei kerennyt.

Kuva on ainakin otettu ja paikalla käyty. Etupuolelle ei kerennyt.

Kahden tunnin bussi 783

Kahden tunnin bussi 783

Iberian niemimaalla on vanhoja kaupunkeja.

Iberian niemimaalla on vanhoja kaupunkeja.

Setubalin kulmilla.

Setubalin kulmilla.

Vanhaa pyykinpesuseutua.

Vanhaa pyykinpesuseutua.

Jo viides erilainen kala hymyilyttää.

Jo viides erilainen kala hymyilyttää.





Oeiras, Lissabon

26 09 2013

Oeiraksen satamassa on vietetty nyt kolme päivää laiturielämää. Käytännössä siis pesty pyykkiä ja venerintamalla tietysti tehty puhdetöitä. Tuulet eivät ennustusten vastaisesti kuitenkaan ole vielä kiihtyneet, suunta on kyllä ollut pari päivää etelästä. Esimerkiksi tuolta ”Passageweatheristä” näkee hyvin, kuinka matalapaineet kiihdyttävät tuulia entisen Azorien korkeapaineen seuduilla.

Kuten niin monessa muussakin laiturissa, niin täällä Oeirasissakin laiturielämä on ollut yksi tämän purjehdusmatkailun olennaista sisältöä. Tulimme tänne sunnuntai-iltana s/y Mantan kanssa. Sinikka on puuhaillut Aulin kanssa parina päivänä kylillä. Itse sain erinomaista apua, kun Hannu puuhaili tiistaina aamupäivän Katariinan puhdetöissä. Dieseltankin täyttö- ja huohotinputket tutkittiin perusteellisesti ja mm. ankkurivalo saatiin palamaan.

Hannu huomautti kipparille, että jos halutaan, että virta kulkee akuilta maston huippuun, pitää johtojen olla kytkettynä. Ja kuinka ollakaan, tsädäm, sen yhden pilssissä olleen irtonaisen johdon liittämisellä mastosta tulevaan johtoon, valo syttyi!

Eilen illalla istui Katariinan salongissa valtava määrä valtameripurjehdusta. Ovathan Hannu ja Auli kiertäneet maailman meriä s/y Kristiinalla ja nyt Mantalla, voi kai sanoa ristiin rastiin: pohjoisen meriä Huippuvuorilta Grönlantiin, Tyynellä valtamerella Uudesta Seelannista Alaskaan. Mutta kun elämä on ihmeellistä, sitä se oli myös eilen.

Olemme jo jonkin aikaa kuulleet suomalaisesta veneestä nimeltään s/y Homeless. Vene tuli toissapäivänä tänne Oeirakseen Cascaisin ankkuripaikalta. Eilen samaisessa Katariinan salongissa istuivat myöskin Mikko ja Johanna, kolmekymppiset maailmanmatkaajat, joiden suunnitelmana on viettää pari vuotta purjehtien, tämän hetkisenä määränpäänä Australia. Purjehduskokemusta muutama vuosi Näsijärvellä ja veneenä 27 jalkainen pippurisen punainen Allegro.

Kuten jo todetu, sen ohella, että purjehtii itse rannoilta toisille, venematkailun tärkeä osa on ihmiset, joita satamissa tapaa. Toiset viihtyvät enemmän ankkureissa, toiset laitureissa, yhtä kaikki, aina on avuliaita ja mielenkiintoisia kanssapurjehtijoita, joiden kanssa voi vaihtaa kokemuksia ja ihmetellä maailman menoa.

Me menemme nyt Setubaliin syömään. Purjehdus jatkuu todennäköisesti kuitenkin Portugalin rantaa etelään. Ikkunaa Madeiralle ei näy, joten suunnitelmia pitänee tarkistaa.

Mikon ja Johannan Allegro 27 Oeiraksessa.

Mikon ja Johannan Allegro 27 Oeiraksessa.

Jos vene onkin homeless, miehistö kuitenkin on kuin kotonaan.

Jos vene onkin homeless, miehistö kuitenkin on kuin kotonaan.





Oeiras, Lissabon

23 09 2013

Eilen viiden aikaan tulimme tänne Oeiraksen marinaan. Paikka on aivan Lissabonin kupeessa. Matka sujui välillä purjeilla ja välillä koneella ajaen hanhen marssia Mantan miehistön kanssa. Auli ja Hannu tulivat lauantaina Penicheen. Odotimme heitä ja perustimme sunnuntaiksi minieskaaderin kohti Lissabonia.

Kuten Auli omassa blogissaan totesi, suuri sääikkuna on muuttunut. Azorien korkeapaine on väistynyt ja isoja matalapaineita vyöryy alas pohjoisesta. Nyt on pari päivää heikonpaa tuulta, mutta loppuviikosta tuulee jo aika tavalla – etelästä. Eli, olemme ainakin viikon odottelemassa tuulia ja ykkösvisio matkan jatkumisesta on suunta täältä kohti Madeiraa ja Porto Santoa. Katsotaan.

Muutamia kuvia vielä Penichestä.

Penichen satama toisaalta.

Penichen satama toisaalta.

... ja toisaalta.

… ja toisaalta.

Vuorissalossa Torstin vene oli Tore, Penichen Reijon vene on ...

Vuorissalossa Torstin vene oli Tore, Penichen Reijon vene on …

Iltakuvia hieman keskustan ulkopuolelta.

Iltakuvia hieman keskustan ulkopuolelta.

Vigon parturi tutustumassa Penicheen.

Vigon parturi tutustumassa Penicheen.

Suihkulähde keskuspuistossa.

Suihkulähde keskuspuistossa.

Yksityiskohta.

Yksityiskohta.

Laitetaan nyt vielä J. Oliver-kuvia. Hiilillä paistettu Franco-annos.

Laitetaan nyt vielä J. Oliver-kuvia. Hiilillä paistettu Frango-annos.

Annos viineineen kahdelle tässä paikassa 17€. Ja oli hyvää.

Annos viineineen kahdelle tässä churrasqueirassa 17€. Ja oli hyvää.

Capo de Roca. Euroopan mantereen läntisin kohta.

Capo de Roca. Euroopan mantereen läntisin kohta.

Hanhenmarssia Mantan kanssa.

Hanhenmarssia Mantan kanssa.





Peniche

20 09 2013

Kiersimme eilen Capo Carvoeiron aina niin erikoisen ja dramaattisen niemen ja saavuimme iltapäivällä Penichen satamaan. Paikassa on vierasveneille vain pitkä ponttoonilaituri ja sen ulkopuolella käy kova heilunta. Suuren kalasataman laivat ja pienemmät veneet aiheuttavat aallokkoa, joka keinuttaa veneitä laituria vasten. Meillä kävi kyllä lopulta tuuri, kun parin sisäpaikan toinen vene lähti yöpurjehdukselle ja saimme vaihtaa laiturin sisäpuolelle. (Karttasivulla näkyy laituri ja iso satama-allas hyvin satelliittinäkymässä.)

Merimatka Nazarésta alkoi sumuisena ja parin, joskus kolmenkin metrin aallot keinuttivat venettä kovasti. Tuulta oli taas genuan verran. Tuuli on näköjään täällä joko on tai off. Toivottavasti Kanarian matkalle saadaan hyvät kelit. Olemme tässä jo hieman aikaa pohtineet reittivalintaa: joko Madeiran kautta tai sitten Lanzarotelle mahdollisesti Marokon rannoilla poiketen.

Opiskelut ovat nyt sinä vaiheessa, että olen tälläkin hetkellä Penichen kirjastossa pakertamassa. Kirjasto on sisältä vähän niin kuin vanhan koulun kirjasto hieman pölyttyneine tunnelmineen. Toni otti juuri tänne radiopuhelinyhteyden ja sain puolen tunnin tiiviin opetuspaketin diveistä, classeista sun muista – jaa nyt en kyllä enää muista mistä. Täytyy jatkaa…

Alla pari kuvaa vielä Nazarésta.

Verkkoviestintää Nazaréssa.

Verkkoviestintää Nazaréssa.

Aina sardiinit eivät ole maukkaita. Nyt olivat!

Aina sardiinit eivät ole maukkaita. Nyt olivat!

Siis todella maukkaita.

Siis todella maukkaita.

Nazarén aallonmurtajan suulla on myrsky tehnyt tuhojaan. Taas päivä alkoi sumuisena.

Nazarén aallonmurtajan suulla on myrsky tehnyt tuhojaan. Taas päivä alkoi sumuisena.

Capo Carvoeiro.

Capo Carvoeiro, Peniche.

Portugalilaisen lain koura tai sitten se Maradonan maalin tekijä.

Portugalilaisen lain koura tai sitten mahdollisesti se Maradonan maalin tekijä.





Nazaréssa on vielä kulkukoiria

17 09 2013

Saavuimme Nazaréhen toissayönä. Sadan mailin matka Leixoksesta taittui muuten mukavasti, mutta aamun lähdön jälkeen saimme ajella sumussa, välillä hernerokassa, aina iltapäivään saakka. Sitten sumu hälveni ja tuulikin antoi merkkejä itsestään. Niinpä purjehdus jatkui genuakombinaatilla rannan tuntumassa kohti etelää. Verkonmerkkejä kyllä oli runsaasti, mutta tarkalla tähystyksellä väistelimme ne sujuvasti. Loppumatkasta pimeää oli vain muutama tunti, kuu valaisi meren pintaa ja myös tutkasta pääosa lipuista näkyi, kun oppi erottamaan aaltovälkkeen ja paikallaan pysyvän lipun keilan.

Eilinen päivä meni pitkään nukkuessa, veneen huolellisessa pesussa ja pienissä puhdetöissä (Leixoiksessa tuuli edellisenä päivänä niin kovaa, että lähihiekkarannalta hiekka lensi yli valtavan satamamuuriin). Otin myös radiopuhelinyhteyden Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Näyttää siellä todellakin olevan mielet hämmennyksissä kaikilla tahoilla. Itse taidan olla jo päässyt yli pahimmasta järkytyksestä.

Ensimmäinen suomalaisvenekontakti sitten Ystadin. S/y Calimeran nuori miehistö saapui iltapäivällä myös Nazaréhen. Muutama iltatunti vierähti Katariinan istumalaatikossa kuulumisia vaihdellen. Heillä on ollut kovasti moottorihuolia, muuten matka on sujunut mallikkaasti. Calimera on täällä ison satama-altaan pohjoisen puoleisessa Clubin marinassa, johon on nyttemmin laitettu vieraspaikkoja Nauticalin tiedoista poiketen.

Tämä on kipparille jo viides kerta täällä Nazarén satamassa. Paikka on vain hiukan muuttunut sitten Jaguaarin aikojen. Valitettavasti. Eli paikat ovat hieman rapistuneet. Suurin ja ikävin muutos on se, että vanha satamakapteeni, piippusuinen herra B. Hadley on sairastellut, eikä ole ollut antamassa pyydettyjä ja pyytämättömiä neuvoja purjehtijoille. Näyttää satatoimiston edessä olevan vielä kuitenkin Hadleyn pariskunnan vanha Rover, jolla haimme Annin aikoinaan Porton lentoasemalta.

Kulkukoiria sentään täällä vielä kuljeksii pitkin satama-aluetta. Paikan Maikki kertoi, että välillä soitetaan kaupunkiin ja pyydetään rankkureita hakemaan koiria pois. Kuinka ollakaan, kun he tulevat paikalle, koiria ei löydy mistään. Joku ystävällinen kalastaja on piilottanut ne johonkin talliin yhteen noista alueen suurista varastorakennuksista.

Tänään on kaupunkipäivä. Samalla käydään katsastamassa Niken ja Hannan Maestro. Heillä on sama suunnitelma ja suurin piirtein sama aikataulu ja reitti kuin Katariinallakin. Luultavasti tapaamme vielä useasti matkan varrella. Muuten, Lady Bird on jo muutama päivä sitten ollut Lissabonin tietämillä. Sinne mekin suuntaamme lähipäivinä.

——–
Iltapäivällä vaihdoimme veneen samaan laiuriin Calimeran kanssa. Ennen sitä kaupunkikierroksella havaittiin kaupunki edelleen viehättäväksi paikaksi pikku katuineen ja turistikauden jälkeisine hieman uneliaine tunnelmineen. Rannalla pohjoistuuli tuo suorastaan viileää ilmaa kaduille. Legendaarisen linja-autoaseman paikalla on nyttemmin rakennettu kaksikin hotellia.

Kiitos taas kaikille kommentteja kirjoittaneille. Ne luetaan huolella ja koetetaan vastata juttuja kirjoittamalla.

Perinteinen Nazarén satama. Oikealla Hadleyn kutteri.

Perinteinen Nazarén satama. Oikealla Haleyn kutteri.

Samasta paikasta näkymä konttorille.

Samasta paikasta näkymä konttorille.

Turistikausi jo ohi. Taustalla Nazarén ala- ja yläkaupunki.

Turistikausi jo ohi. Taustalla Nazarén ala- ja yläkaupunki.

Uimarannan kulkukoiria.

Uimarannan kulkukoiria.

Nazarén kujia.

Nazarén kujia.

Pyykkipäivä.

Pyykkipäivä.

Magdalena ja Jorge, maailman ystävällisimmät baarin pitäjät! Bravurina loistavat Bifanat.

Magdalena ja Jorge, maailman ystävällisimmät baarin pitäjät satamassa! Bravurina loistavat Bifanat.

Minulla oli viimeksi Nazaréssa käydessä takatuka. Nyt Clubin laiturissa vierekkäin.

Minulla oli viimeksi Nazaréssa käydessä takatuka. Nyt Clubin laiturissa vierekkäin.

Nikke ja Hanna veneen kuurauksessa.

Nikke ja Hanna veneen kuurauksessa.





Leixões

14 09 2013

Tälle päivälle on ennustettu näille seuduille kahden ja puolen pykälän tuulia. Päätimme jäädä vielä täksi päiväksi Leixõkseen. Eilen illalla tänne oli tupshtanut ainakin kymmenen uutta venettä sillä välin, kun olimme viettämässä iltaa Porton keskustassa. Kaupunki kuhisi turiteja ja siellä oli paljon ostettavaa. Emme ostaneet.

Porto on Douro-joen rinteille levittäytynyt kaupunki, jossa vanha, välillä ränsistynyt ja viehättävän romanttinen kaupunkimaisema tuo entisaikojen portugalilasielämän nykypäivään. Toki Porto on myös paljon muuta, mutta edelleen siellä voi kuvitella viini- ja rypälekuormien purkua ja lastausta isojen tislaamoiden laitureissa. Nyt tislaamoiden laitureissa maistellaan Portviinia sievästi pikku laseista.

Portossa voi pujahtaa turistien kansoittamilta kaduilta yhtäkkiä kadulle, jossa hämyisistä baareista kuuluu puheensorinaa, joskus jokin kovaääninen huudahdus. Viereisessä porttikongissa seisoskelee meikattu nainen ja vastapäisen aukiolena ovella heilahtelee tumma verho, johon punainen vilkkuva valo heijastuu.

Eilen oli myös tämän matkan historiallinen ensimmäinen hiekkarantapäivä. Olimme viereisellä rannalla lähes kaksi tuntia. Merivesi on vielä edelleen 16, joten uimisesta ei voinut puhuakaan. Itse hölkkäilin rantaviivalla, rakentelin hiekkalinnoja ja varsinaisesti oikosena olin lähes kymmenen minuuttia. Aurinko paistoi todella kuumasti.

Eilen tuli mukava kommentti toiselta suomalaiselta Maestrolta, s/y Calimeralta. Vene tuli muutama tunti meidän lähdön jälkeen Povoaan. Treffit on suunniteltu Nazareehen. Eilen illalla selvisi samalla, että pari suomalaista venettä on mennyt ohitsemme ja ovat nyt jo Madeiralla. Toinen Aida ja toinen Marisol. Jokaisella on etenemisen rytminsä, osa purjehtii pitkiä legejä ja osa meidän tapaan pysähtelee ja viipyy rannikon satama- ja ankkuripaikoissa. Eli kaikkiaan täällä on varmaan toista kymmentä suomalaista venettä liikeellä etelän suuntaan.

Samoin on saksalaispariskunta aivan upesti uudistetulla Maxi 95 veneellä. Hans oli ostanut kymmenellä tuhannella vanhan hylyn ja laittanut moottoria, runkoa ja rikiä myöten kaikki uusiksi. Jälki oli upeaa. Hän kertoi seilanneensa ensin seiskaseiskalla, sitten kasinelosella ja kun Karibian kierros tuli ajankohtaiseksi, vene vaihtui ysivitoseksi.

Ylpeä Hans - ja syystäkin. Isopurje vielä niin j'äykkä, ettei taivu pussiin.

Ylpeä Hans – ja syystäkin. Isopurje vielä niin jäykkä, ettei taivu pussiin.

Runko uusitti pohjasta kanteen.

Runko uusitti pohjasta kanteen.

Ensimmäinen rantapäivä.

Ensimmäinen rantapäivä.

Yliopisto on alkanut Portugalissa. Paikallinen Musica soittaa ja laulaa.

Yliopisto on alkanut Portugalissa. Paikallinen Musica soittaa ja laulaa.

Elektronista navigointia.

Elektronista navigointia.

Ponte D'Arrabida. Porton sydän.

Ponte D’Arrabida. Porton sydän.

Jokirantaa.

Jokirantaa.

Punaista portviiniä.

Punaista portviiniä.

Valkoista sportviinia. Pitäisi olla Elinan järjestelykamera iltahämäräkuvaukseen.

Valkoista sportviinia. Pitäisi olla Elinan järjestelykamera iltahämäräkuvaukseen.

Ponte D'Arrabidan.

Ponte D’Arrabidan.

Kuva-arvoitus. Löydätkö kuvasta laivan? Toispuolt Douron jokkee.

Kuva-arvoitus. Löydätkö kuvasta laivan? Toistpuolt Douron jokkee.