Rio Douro

10 09 2013

Olemme viettäneet täälä Póvoa de Varzimissa useita päiviä Lady Birdin kanssa vierekkäin kuin skandinaavisen talon p… vai mitkä ne nyt olikaa. Kävin Vigossa parturissa, Sinikka täällä. Kolmentoista euron satamamaksulle on tullut vastinetta. Netti pelaa viiden pykälän nopeudella ja sain tänään VHF-antenninkin veneeseen. Eilen piti se jo noutaa, mutta olimme autoretkellä Birdien kanssa.

Täältä ei autoa saanut, vaan se piti mennä hakemaan Porton lentoasemalta. No, hyppäsimme aamulla kahdeksalta metroon ja olimme yhdeksän jälkeen vuokraamon pihassa autoa odottamassa. Vuokraamo (Inter-rent) oli Europcarin naapurissa ja ilmeisesti vuokrasi sen ylijäämäautoja. Saimme auton vasta 11.15. Tosin hintakaan ei ollut kuin 23 €/24t eli palautus seuraavan päivän puoleen päivään mennessä.

Suunnitelmissa oli ajaa Douro-joen yläjuoksulle, mutta sinne emme aivan kerinneet. Kuitenkin n. sata kilometriä joen vartta näytti sen, mistä puhutaan, kun kerrotaan viinilaaksoista, joista entisaikana viininviljelijät lastasivat kauppatavaraa Portoon vietäväksi. Kuvista kai saa jonkinlaisen kuvan asiasta.

Retki onnistui loistavasti. Olimme viiden aikaan kääntöpaikassa Pesoa da Reguassa ja sieltä ajoimme vielä kiemurtelevaa pikkutietä huimissa maisemissa Vila Realin kaupungin lähettyville. Siiten suunnaksi länsi ja paahdoimme (tosin pikkuClioleijona ykkösen moottorilla ei hirveästi paahtanut) isoja moottoriteitä vuoriston läpi takaisin Póvoa de Varzimiin. Aurinko laski juuri parahiksi (valta)mereen. Se oli täytetty. Päivä oli täynnä.

Sinikka on erimomainen kartanlukija! Muuten koko matkasta ei olisi tullut mitään.

Täälä on ollut kovat iltapäivätuulet pohjoisesta. Ja kun merivesi on kylmää, eilenkin lämpötila laski sisämaan kolmestakymmenestä rannikon ja sataman 16 asteeseen. Dieselikin on ollut päällä, eilen laitettiin autopuhallin töhöttämään. Aamulla kävimme autokeikan paikallisessa lidelissä ja toimme venenaapuruksille peräkontillisen provianttia. Ajoin auton takaisin Portoon ja tulin eilisellä kolmen euron edestakaisella metrolipulla takaisin veneelle.

Kippari henkilökohtaisesti on suorittanut opintojaan paikallisessa kirjastossa, joka on mielenkiintoinen paikka aivan silmänkantantamattoman hiekkarannan reunalla. HyperText Markup Language alkaa jo vääntyä, seuraavaksi on vuorossa Cascading Style Sheets. (Kyllä, kopioin nuo tuohon.) Opintoja jatketaan vielä pari päivää, sitten köydet irti ja syvään etelään.


Toiminnot

Tietoja

2 responses

10 09 2013
A&J

Hienolta näyttää niin hiukset kuin maisemat! Parturikampaaja oli aika haka! Matkakuumetta pukkaa tätä lukiessa!

T. Museoassari ja vävyntekele

19 09 2013
panu koskimies

Mortjens Sy Katariina!

Kiva lukea stooreja tutuista maisemista. Just tota Douron laaksoa tuli matkattua sekä autolla että letkeällä paikallisjunalla 2011. Resende niminen pikkukylä oli mun ja Lauran kohde silloin – Laura oli bongannut Eiliv nimisen norjalaisen eläkeläislentäjän ja kuvataiteilijan jossain lentoasemalla, kun eurooppa peittyi lumeen ja lennot oli poikki Saksassa useita vuorokausia 2010 talvella.

No, Eiliv oli ihka ehta boheemitaiteilija jolla oli ateljeasunto täynnä hämähäkinseittejä ja puutarha oli vallata talon jo sisusksineen päivineen! Yks ilta pelailtiin Eilivin kanssa keksimäämme drink& draw peliä ( saman muuten kehitti USKOMATONTA MUTTA TOTTA Mauno Leppänen, Ilkan oppilaita, kuinkas muuten;) – samaan aikaan Jyväskylässä. Suuret keksinnöt kulkevat ilmassa molekyylien matkassa.. kuten pyörä, niin, ja drink & draw! Pelissä siis toinen vuoroin saapi ottaa kuppia ja toinen sitten piirtelee juomaansa särpivää. Kun kuva on valmis, vuoro vaihtuu. Janon aste sanelee usein luonnosten nopeuden siis, näin ammattilaisten kesken todettiin.

Sen verta viel kerron tästä Eilivistä, että pelin kesken kipaisi kellariin ja toi sieltä pullon jostain vuodelta -53, paikallista Portoa, pölykerros mitattiin senteissä, ei milleissä – mut juoma oli niin jaloa ja suuhun sulavaa punaista kultaa. Jep, ei näitä unohda ihminen.

Kiitti Ilkka puhelusta, oli kiva kuulla matkalaisesta. Ja nyt voipi sitten blogiakin seurailla. Meillä on vielä Jorman kanssa lafka alla, mutta huomennahan voi olla kaikki toisin – jos niin käy, pakenen pikaisesti Portugalin suunntaan, Eiliviä etsimään ja punaista kultaa… Terkut kaikille veneelle! Panu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggaajaa tykkää tästä: