Startti huomenna

Operaatio Barbados alkaa huomenna. Tuulet ovat nyt meille hyvin kevyet, mutta odottamisen sijaan lähdemme merelle ja etenemme lyhyemmin päivämatkoin. Ylitysajaksi laskeskeltiin aiemmin n. 16 päivää, mutta siihen tulee nyt kyllä kolme neljä päivää lisää.

Laiva on lastattu taas ja miehistö odottaa merelle pääsyä.

Spottipäivityksiä laitetaan kaksi kertaa vuorokaudessa. Näyttää siltä, että aina ne eivät syystä tai toisesta ole tulleet perille. Toivotaan parasta tulevina viikoina.

Terveiset kaikilta koteihin!

Global Maestro 35 Atlantic Rally, GMAR, valmistautuu lähtöön.

Vinssigorilla ja banaanit (sekä appelsiinit),

Advertisement

Lahto siirtyy

Atlantilla on seuraavan viikon ajan erittain heikot tuulet. Myos suunta vaihtelee kovasti. Paatimme siirtaa lahtoa ainakin huomiseen tai mahdollisesti keskiviikkoon. Dieselia on tankattava lisaa, koneella joudutaan ajamaan joka tapauksessa paljon.

Calimeralla on samat ongelmat ja suunnitelmat. Niin meidan Paavon kuin Calimeran gastin lennot painavat aikataulussa. Koetamme kuitenkin sitkeasti kerita Barbadokselle ajoissa, Onhan Anni ja Johanneskin siella jo odottamassa.

Mindeloon saapui eilen myos sy Aida. Nyt ollaan tavattu lahes kaikki suomalaiset matkaveneet.

Mindelo III

Ensimmäiset kolme päivää Mindelossa menivät pääasiassa veneellä. Satamassa ja laitureilla isoin koskaan kokemamme swelli heilutteli venettä vaarallisesti poijuissa. Oli aina oma jännityksensä, kuinka pääsee veneeseen ja pois. Swelli kävi kaikilla laitureilla, mutta uloimpana se oli suurin. Joku kompuroi laiturilla, joku molskahti jopa mereen yrittäessään omalle veneelleen.

ARC- veneiden lähtö tapahtui keskiviikkona iltapäivällä ja Katariina siirrettiin sisempään laituriin kylkipaikalle. Onneksi tuuli ja keinunta olivat myös hieman hellittäneet. Jäljelle jäi viitisen kymmentä venettä.

Totesimme Paavon kanssa, että satamassa on edelleenkin erilainen tunnelma kuin Hangossa. Sekin on tavallaan pysähdyssatama, mutta täällä käytännössä jokainen vene lähtee hieman pitemmälle: lounaaseen Brasiliaan tai länteen Karibialle. Ja tunnelman aistii laitureilla.

Torstaina oli ensimmäinen varsinainen kaupunkipäivä. Kiertelimme Mindelon kaupunkia muutaman tunnin ja huomasimme sen vireäksi ja värikkääksi pikkukaupungiksi, jossa afrikkalainen elämänmeno yhdistyy portugalilais-brasiliaiseen rytmiin.

Kaupungissa on paljasjalkaista rahanpyytäjää, mutta pääasiassa aivan normaalia kaupunkielämää. Ruokakaupoissa löytyy kaikkea tarvittavaa, valikoima vain on hieman suppea.

Kaupungilta löytyi heti virallinen pubi, Cafe Lissabon, jossa Paavon kanssa olemme istuneet varaoluella muutamana iltana. Ruokailut on järjestetty Pragata-ruokaupan baarissa (Prisman baari). Ja tietysti löysimme myös Artesan-torilta kolmen euron herkullisen kalaruoan.

Huvittavuuden huippu nähtiin marinan viereen rakennetussa pienessä kauppa ja uima-allaskompleksissa (myynnissä kelloja, koruja ja hajuvesiä), jossa ison risteilijän turisteille oli järjestetty kap-veredeläinen tanssiesitys. Siinä sitten valkosääriset risteilijät tihrustivat ”aitoa paikallista kulttuuria”.

Olin eilisen päivän kuumeessa sänkypotilaana. Ilmeisesti joku vatsaflunssa tai vastaava. Nyt kuume on jo hellittänyt. Paavo teki kipparin nukkuessa ison puhdetyön: jääkaappiin asennettiin kaupungilta kerätyistä jätestyrokseista lisäeristeet tropiikkiolosuhteisiin. Rautakaupoissa on kyllä laaja valikoima tarvikkeita, samoin autovaraosaliikkeestä löysimme kaikki tarvittavat apicot.

Edelleen on suunnitelmissa lähteä maanantaina Atlantille. Tuulet tulevat olemaan keveitä ainakin ensimmäisen viikon, toivottavasti ainakin toinen viikko olisi vauhdikkaampaa keliä. Calimera on lähdössä ilmeisesti loppuviikosta. He saivat eilen lisämiehistöä ylitykseen.

Eilen illalla tulia laituriin 43 metrinen Baltic, jossa oli suomalainen kippari ja miehistö. lähtivät saman tien tänä aamuna liikkeelle. Olivat siirtämässä norjalaisen omistajan pientä purtta Välimereltä talvisesongiksi Karibialle. Kippari arveli ylityksen kestävän jopa kahdeksan päivää.

Meillä oli eilen suunnitelmissa ajella linkillä saarta ympäri. Kuumeen johdosta retki peruuntui. Mahdollisesti teemme retken huomenna. Ja sitten keskitymme tulevaan. Maanantaina pitää vielä hakea tuoretuotteita leipomosta, hedelmäkaupoista ja Pragatasta. Vedet ja juomat on hankittu. Myös into merelle on jo kova. Sinikka totesi, että olisimmepa jo Barbadoksella!
(Pari kirjainta puuttu tasta KIKAn laitteesta, aat ja oot ovat joskus niita toisia.)

Marina Mindelo.

Lepuuttajasta huolimatta peralauta hajosi.

Vastapaisella ARC veneella oli salongissa seisomakorkeus.

ARC+ lahto Kap Verdelta.

Remontissa oleva Mindelon valkohiekkainen uimaranta. Taustalla Sao Antaon saari.

Salonkiin hankittiin uusi poytaliina.

Apicoja loytyy.

Rantakatu. Sininen rakennus ruokakauppa Pragata ja lounasbaari.

Illalla tunnelmallinen Cafe Lisboa.

Loytyihan se tamakin ruokapaikka.

Aperitifit.

Ja itse annos

Praga Estrela. Mercado Artesanal.

Mindelon kalatori.

Kartan lukua Mindelon paremmalla puolella.

Varsinainen vahtikoira!

Mindelo, Kap Verde II

Ensimmäinen omalla veneellä tehty hieman pitempi valtameripurjehdus on siis takana. Olemme Marina Mindelossa, jossa 43 ARC-venettä valmistautuu kiihkeästi huomiseen keskiviikkoiseen lähtöön Saint Lucialle. Varsinainen ARC starttaa ensi sunnuntaina Las Palmasista.

Eilen kävimme suihkussa, kuljimme Mindelon kaupungilla ja kertasimme purjehdusta. Kaikki olimme sitä mieltä, että merellä oli ollut leppoisa tunnelma. Pyöritimme kahden tunnin vahteja, jotka sopivat meille oikein hyvin. Pääasiassa ohjasimme käsin, olihan osa matkasta vauhdikasta spinnu- ja virsikirjapurjehdusta. Ruoripilotti hoiti tehtäviä hyvällä kelillä, kun saimme purjeet säädettyä sopivasti haukulleen. (Onhan pilotti liian pieni, mutta…)

Päivärytmi oli sellainen, että aamulla kahdeksalta oli aamiainen, kahdelta lounas, kuudelta kahvit ja sitten yöpalaa joko omaan tahtiin tai Sinikan tekemiä voileipiä. Sinikka hoiti myös muun ruoan laiton. Teimme sitten hänen ruorivuorojaan.

Yksi päivä oli täysin pilvinen, mutta muuten aurinko paistoi kuumasti. Yöllä meitä valaisi sunnuntainayönä jo täydeksi ehtinyt kuu. Tuulet olivat ennustusten mukaisia. Saimme kaksi kertaa päivässä Iridiumiin tekstiviestillä säät Akilta ja Markulta. Aleksi lähetti myös loppumatkasta mielenkiintoisia paikkatietoja ARC-veneistä ja Calimeran spottipaikasta.

Meillä on Tuulenkylässä keinutuoli olohuoneessa. Siinä voi sitten kertoa Netelle, Niilolle, Kaisalle ja Villelle tarinoita maailman meriltä. Mutta kerronpa yhden jo nyt.

Minulla oli ollut vahtivuoro kahdesta neljään yöllä ja ajettiin kuun valossa reipasta virsaria aalloilla surffaten. Vuoroni jälkeen menin nukkumaan Paavon jatkaessa purjehdusta. Jonkin ajan päästä heräsin toilettiin ja kuuntelin, kuinka vene kokka kohisten kiitää yöllisellä merellä. Ajattelin, että Paavon vuoro on varmaan loppumaisilla ja hän kiihdyttelee viimeisiä vauhteja. Kömmin keikkuvassa veneessä salonkiin ja kurkkasin oviaukosta ulos – ja hämmästyneenä huudahdin: ai, se olitkin sinä. Sinikka mummi siellä purjehti loistavaa vauhtia kuun valaisemalla Atlantilla. Vene liikkui tasaisesti, Paavo kuorsasi salongin meripunkassa ja Katariina lähestyi Kap Verden saaria huimaa vauhtia!

Katariinan Atlantin ylityksestä on hieman vajaa kolmannes (830 mailia) nyt purjehdittu. Jäljellä on hieman reilu 2000 mailia Barbadokselle. Pysähdymme tänne Mindeloon viikoksi ja säistä riippuen starttaamme eteenpäin ensi viikon maanantaina. Calimera on matkalla tänne, katsotaan saammeko yhteislähdön. Sitä ennen teemme muutamia puhdetöitä, tarkastamme veneen ja tietysti tutustumme kohteeseen.

Sinikan ruorivuoro. Tuulimittarin tarkkailua virsikirjalla.

Ollin plokit käytössä virsikirjapurjehduksessa.

Hieman käsitystä aallon koosta. Näin se horisontti katoaa aallon harjan taakse.

Paavon meripunkka.

Aamiainen katettu kannelle 1.

Seisova ja erittain heiluva poyta.

Heiluvassa veneessä on oltava silmä tarkkana.

Aamiaispöytä.

Sinivalkoinen siipi kuljetti yhteensä vuorokauden. Kap Verden vieraslippu.

Kalastettukin on. Saaliina kymmeniä lentokaloja aamuisin kannella.

Aurinkoisella Atlantilla.

Puhtoisia poikia 1. Puolimatkan saunavuoro perjantaina. Vain puhelinlangat puuttuvat.

Puhtoisia poikia 2.

Menossa Mindeloon!

Mindelo, Kap Verde

Eilen aamuyolla ankkuroimme pimeassa, mutta kuutamon kumottaessa, Mindelon sataman edustalle kymmenien veneiden joukkoon. Tuuli puhalteli tuimasti puuskissa, laitureille emme edes yrittaneet.

Purjehdus Puerto Moganista kesti viisi vuorokautta ja 16 tuntia. Tuulet olivat myotaisia. Pari paivaa ajomme kombinaattia, yksi vuorokausi spinnulla ja loput virsikirjaa. Miehisto voi hyvin ja purjehdus oli leppoisaa etenemista. Mita nyt spinnulla surffasimme kaikkien kolmen vahtivuoroilla yli kymmenta solmua itaisen Atlantin aalloilla.

Tanaan siirryimme taysinaiseen marinaan, jossa ARC:veneiden lisaksi on kymmenia matkaveneita. Ponttooneilla kay aikamoinen swelli ja Katariinan perassa on kolmet koydet nitisemassa.

Netti ei satamassa toimi, vain taalla nettipaikassa. Palataan kuvien kera huomenna.

Puerto Mogan, Gran Canaria

Torstaisen sinkin vaihdon jälkeen, viime perjantaina, purjehdimme! (tiukimmillaan tuulta kiihdytyskaistalla 18,8 m/s) Varaderos Anagan telakalta tänne Puerto Moganiin. Paikka oli varattuna ja asetuimme Calimeraa vastapäätä turisteista tungoksenaan olevaan, kukkivaan satamaan. Oli markkinaperjantai.

Viimeisiä puhdetöitä puuhailtiin vielä samana päivänä ja lauantaiaamuna. Saimme vuokra-auton jo lauantaina iltapäivällä ja lähdimme Paavon kanssa Puerto Ricon venekauppaan ja Las Palmasiin ARC:n lähtötohinoita katsomaan. Moganista menee nykyisin moottoritie Palmasiin, matkaa 65 km. P. Ricossa moikattiin myös Homelessin Mikkoa ja Johannaa.

Las Palmasissa ei ollutkaan kovaa tohinaa, vaan yllättävän rauhallista. Rolnauticista ostettiin vielä viimeiset viritykset ja Sailor-baarissa juotiin virkistykset. Isojen veneiden laiturilla näimme Vahinen ja huhuilin salonkiin. Aivan yllättäen kajuutasta ilmestyi Linjanderin Reijo (kipparina Välimereltä Las Palmasiin). Istuimme Amin ja Matin kanssa Linjanderien veneessä Kuressaaressa ja odottelimme kaikki kylmässä säässä tuulien kääntymistä.

Ajattelimme lähteä aikaisin sunnuntaina vuorien kautta Inglesiin sukua tapaamaan, mutta taas puhdetyöt venyttivät lähtöä puoleen yhteentoista. Gran Canarian huimien maisemien ja Nublon bongauksen jälkeen laskettelimme Dacialla tuhannen mutkan kautta Playa del Inlesiin, jossa Paavo, Kaisu, Riitta ja Kaitsu jo odottelivat ruokailuun lähtöä. Kuulumisia vaihdettiin, kahvi- ja salmiakkituliaisia saatiin samalla kun vietettiin leppoisa iltapäivä etelän lomarannalla.

Illalla pidettiin vielä skype-palaverit lasten, Vingilotin sääpalvelun (säitä saadaan myös Pasilann palvelusta) ja Keskisen Aleksin kanssa. Aleksi on luvannut laittaa meille sat.puhelimeen Calimeran ja ARC-veneiden sijantitietoja. Calimeran on tarkoitus lähteä myös muutaman päivän sisällä Kap Verdelle.

Siitä tulikin mieleen, että nyt se lähtö on todella lähellä. Starttaamme huomenaamulla kello 10 paikallista aikaa. Laiva on lastattu ja tämä hivenen hermoja koetteleva tohina loppuu. Edessä on 830 mailia Atlantin valtamerta, eikä enää tarvitse miettiä, että pitäisikö vielä jotain tehdä tai hankkia.

Kaikille kiitos kommenteista ja kannustuksesta. Spottinäppylöitä on tarkoitus laittaa nyt pari kertaa vuorokaudessa. Tervehdys kaikille blogin ensimmäisten kuvien myötä: meid ootavad suuret teod!

Sirkka äiti lähetti meille pienen paketin ja siellä oli myös Tommy Tapermanin runo:

HAAVEET TULEVAT
ja haaveet menevät,
tyhjätaskut, kulkurit
pilvenhattaran lailla lähtevät
sinne minne
tuuli milloinkin maleksii
HAAVEET TULEVAT
JA MENEVÄT,
kädettömät ja jalattomat, tahtoa vailla
Mutta unelmat, lapsen kaltaiset,
siis laskuttamatta rakastavat,
tarttuvat sinua kädestä
kaksin käsin,
vievät eivätkä päästä:
kaikkialla,
vaikka missä,
nuoli rinnassa,
olet perillä: sinä rakastat

Homeless Puerto Ricossa.

ARC:n toimistot Las Palmasissa.

Seilori Seilor Barissa.

Kuressaaren muisteluita Vahinen kannella.

Erilaista Kanariaa. Moganin laakso.

Kova maa jalkojen alla hymyilyttää.

Rogue Nublo bongattu.

Paavo, vanha Karibian kävija antaa neuvoja kapteenille.

Riitta, Kaitsu, Paavo ja Kaisu.

Puerto Moganin kujia.

Lähtö lähellä

Santa Cruz 5

Nyt on Atlantin ylitysmiehistö kasassa. Hain eilen Paavon eteläiseltä lentokentältä alukselle. Calimeralla oli Panda päivän vuokralla ja toisena kuskina ajoin sillä iltakeikan. Kone laskeutui aikataulun mukaisesti 21.50 ja pimeässä illassa ajoimme läpi Teneriffan itärannan Santa Cruziin. Paavolla oli mukana Imrayn satanen, North Atlantic Ocean Passage Chart, joten lähes kaikki on valmista suuriin tekoihin.

Ennen kuin lähdin lentokentälle, istuimme iltaa Pantheran viihtyisässä salongissa. Väkeä oli viidestä suomalaisesta veneestä. Santa Cruz näyttää olevan kokoontumispiste tällä hetkellä. Paikalla olivat Seppo ja Anne Paloma-Xista, Nikke ja Oskari (vieraileva tähti, Hanna vatsataudissa) Calimerasta, Katariinan väki, suomalaiseen Zaraan eilen Suomesta tullut Hannu ja tietysti isännät Juha ja Maiju. Tarinaa riitti menneestä ja nyt jo ennen kaikkea tulevasta.

Hyvin tuo porukka mahtui Juhan ja Maijun antaumuksella rakentaman veneen salonkiin. Hannu ja Seppo, ennen ylityksen tehneet, kertoivat kokemuksia. Ruokareseptejä vaihdettiin, kerrottiin, mitä ei missään tapauksessa oteta mukaan ja mitä toisaalta mukana on oltava. Listalla vaihteli milloin sikanauta ja milloin hernekeitto. Kuoharipullo toisensa jälkeen löytyi kylmäboxista ja maistui raikkaalle. (Ei tosin minulle.)

Kävin sunnuntaina mastossa tarkastuskierroksella Sepon vinssaamana. Vaihdoin myös ledit huippuvaloihin. Muuten asiat olivat kunnossa, mutta pyysin vielä maanantaina Nordestin ukkoja tarkastamaan barnuunoiden mastokiinnityksen. Kunnossa olivat. (Taitaa olla pientä kisajännitystä. Laitetaanhan Pirkan hiihtoonkin aina illalla hermokerros.)

Juomia on hankittu, ruokatarpeita täydennetty. Nyt enää puuttuvat vedet, maidot ja tuoreruoat. Uusi aurinkosuoja on teetetty paahtavan auringon suojaksi. Pantheran puutyöyksikkö rakensi peitelistat plotteritelineeseen.

Lähdemme perjantaina Puerto Moganiin, josta viimehankinnat tehdään. Moganissa tapaamme Paavon ja Kaisun sekä tod. näk. Riitan ja Kaitsun. Tänään Katariinalle tulevat Puerto de la Cruzista serkkunityttöni Tuula ja ystävänsä Raija. Illalla käymme vielä moikkaamassa Seppoa ja Annea.

Huomenna, ennen Moganiin lähtöä ajamme Varadero Anagalle, jossa irronnut sinkki vaihdetaan uudeksi. Jäämme luultavasti sinne yöksi ja lähdemme sieltä sitten jatkamaan matkaa Grand Canarialle. Calimera lähti jo tänään Moganiin, Paloma-X starttaa Atlantille tämän kuun lopussa, Panthera ja Zara joulukuun puolella.

Santa Cruzin satama lintuperspektiivistä.

Näkymä mastosta on todella näin huima. Seppo varmistaa alhaalla.

S/y Paloma -X

Juha ja Hannu neuvonpidossa.

Aurinkobiminin tekijä ja Nordaestin mastomies.

Katariina uutta lookia ja viirin nosto.

Perinteinen kuva. JäPsin viiri lähdössä Atlantin ylitykseen ja viimeiseen Paavon kommodoripurjehdukseen.

Pantheran puumerkki Katariinassa. Tuhattaituri Juhan tyypillinen ilme.

Serkkutyttö ystävineen vierailulla.

Tapasta salongissa. Sinikka, Paavo, Raija ja Tuula.

Ai että tällä Atlantille.

Santa Cruz 4

Puhdetöitä ja vähän isompiakin on tehty. Toisena niistä veneen pohjan pesu torstaina muutaman mailin päässä telakkamarinassa Varadero Anagan telakalla. Pohja ei ollut kovin likainen, mutta muuten pohjan ja sinkkien tarkistus oli hyvä tehdä täällä.

Telakalla nosto sujui todella nopeasti ja olimme ylhäällä muutaman tunnin. Pohja pestiin ja havaittiin, että perävetolaitteen sinkki oli irronnut. Taitaa tulla uusi nosto ensi viikolla. Nyt perjantain Halloween painoi päälle ja palattiin Marina Santa Cruziin.

Tärkein, ja kipparille haastavin oli käydä paikallisessa Carrefurissa ruokaostoksilla. Sinikka on tehnyt puhdetöitä ruokalistojen kanssa ja laatinut mm. kolmen hengen viikon Atlantin menun. Se sitten kerrottuna kolmella, niin olimme saaneet tarveainemäärät, jotka sitten kylmän rauhallisesti vain ostettiin kaupasta. ( Kaukana ei ollut myöskään kylmä hiki.) Myöhemmin tavarat onnistuttiin taikomaan Katariinan uumeniin. Vielä ovat listalla tuoretavarat ja juomat ensi viikolla.

Eilen aamulla saapuivat Nikke ja Hanna Madeiralta. Olimme laiturilla vastassa. Oli ollut pyörittävä keli., tuullut reippaasti ja 155 mailia ekana vuorokautena oli Maesrolta oiva saavutus. Purjehtijat olivat satamassa väsyneitä, mutta onnellisia.

Tänään teimme Annen ja Sepon kanssa linkkiretken Puerto de la Cruziin. Kaupungin ranta ja tänään sen valtavat tyrskyt olivat suoraan korttelikatujen päissä. Se oli suurin ero Santa Cruziin, jossa monikaistainen ja yhä remontissa oleva rantaväylä erottaa keskustan merestä. ( Kuopiossa ranta on korttelikatujen päissä, Jyväskylässä rantaväylä erottaa keskustan m – eikun vedestä.) No, olihan Puerto de la Cruz pesunkestävä hotellikaupunki tuhansine kamera-, koru- ja kelloliikkeineen.

Söimme pizzalounaan tyrskyjen kumistessa ravintolan alle ja lähdimme La Lagunan kautta veneille. Mukava retkipäivä, hieman ajatukset irtautuivat tulevista ”suurista teoista”.

Paavolle otettiin yhteyttä. Siellä oltiin valmiina suuriin tekoihin. Peter Harmin sen sijaan ei ole ollut.. Maanantaina tilatusta ja perjantaina Jämsään luvatusta Karibian karttakortista ei näkynyt jälkeäkään. LASKU sen sijaan oli kyllä tullut. Mutta, näillä mennään, muuta ei voida. Ainakaan näin kaukaa.

Nosto käy ammattilaisen ottein.

Ns. pitkä lista.

Olikohan nyt kaikki suunniteltu ostettu?

Tällainen ranta pitäisi olla joka kaupungissa.

Se oikea näkymä Puerto de la Cruzista.

Ja tämäkin yhtä oikea.

Vuoden kuva: Ahti tupakkatauolla.

Unescon suojelukohteen katuja ja rakennuksia.

Leppoisaa iltapäiväfiestaaa La Lagunassa.

La Lagunan Casinolla.