Mindelo, Kap Verde II

Ensimmäinen omalla veneellä tehty hieman pitempi valtameripurjehdus on siis takana. Olemme Marina Mindelossa, jossa 43 ARC-venettä valmistautuu kiihkeästi huomiseen keskiviikkoiseen lähtöön Saint Lucialle. Varsinainen ARC starttaa ensi sunnuntaina Las Palmasista.

Eilen kävimme suihkussa, kuljimme Mindelon kaupungilla ja kertasimme purjehdusta. Kaikki olimme sitä mieltä, että merellä oli ollut leppoisa tunnelma. Pyöritimme kahden tunnin vahteja, jotka sopivat meille oikein hyvin. Pääasiassa ohjasimme käsin, olihan osa matkasta vauhdikasta spinnu- ja virsikirjapurjehdusta. Ruoripilotti hoiti tehtäviä hyvällä kelillä, kun saimme purjeet säädettyä sopivasti haukulleen. (Onhan pilotti liian pieni, mutta…)

Päivärytmi oli sellainen, että aamulla kahdeksalta oli aamiainen, kahdelta lounas, kuudelta kahvit ja sitten yöpalaa joko omaan tahtiin tai Sinikan tekemiä voileipiä. Sinikka hoiti myös muun ruoan laiton. Teimme sitten hänen ruorivuorojaan.

Yksi päivä oli täysin pilvinen, mutta muuten aurinko paistoi kuumasti. Yöllä meitä valaisi sunnuntainayönä jo täydeksi ehtinyt kuu. Tuulet olivat ennustusten mukaisia. Saimme kaksi kertaa päivässä Iridiumiin tekstiviestillä säät Akilta ja Markulta. Aleksi lähetti myös loppumatkasta mielenkiintoisia paikkatietoja ARC-veneistä ja Calimeran spottipaikasta.

Meillä on Tuulenkylässä keinutuoli olohuoneessa. Siinä voi sitten kertoa Netelle, Niilolle, Kaisalle ja Villelle tarinoita maailman meriltä. Mutta kerronpa yhden jo nyt.

Minulla oli ollut vahtivuoro kahdesta neljään yöllä ja ajettiin kuun valossa reipasta virsaria aalloilla surffaten. Vuoroni jälkeen menin nukkumaan Paavon jatkaessa purjehdusta. Jonkin ajan päästä heräsin toilettiin ja kuuntelin, kuinka vene kokka kohisten kiitää yöllisellä merellä. Ajattelin, että Paavon vuoro on varmaan loppumaisilla ja hän kiihdyttelee viimeisiä vauhteja. Kömmin keikkuvassa veneessä salonkiin ja kurkkasin oviaukosta ulos – ja hämmästyneenä huudahdin: ai, se olitkin sinä. Sinikka mummi siellä purjehti loistavaa vauhtia kuun valaisemalla Atlantilla. Vene liikkui tasaisesti, Paavo kuorsasi salongin meripunkassa ja Katariina lähestyi Kap Verden saaria huimaa vauhtia!

Katariinan Atlantin ylityksestä on hieman vajaa kolmannes (830 mailia) nyt purjehdittu. Jäljellä on hieman reilu 2000 mailia Barbadokselle. Pysähdymme tänne Mindeloon viikoksi ja säistä riippuen starttaamme eteenpäin ensi viikon maanantaina. Calimera on matkalla tänne, katsotaan saammeko yhteislähdön. Sitä ennen teemme muutamia puhdetöitä, tarkastamme veneen ja tietysti tutustumme kohteeseen.

Sinikan ruorivuoro. Tuulimittarin tarkkailua virsikirjalla.

Ollin plokit käytössä virsikirjapurjehduksessa.

Hieman käsitystä aallon koosta. Näin se horisontti katoaa aallon harjan taakse.

Paavon meripunkka.

Aamiainen katettu kannelle 1.

Seisova ja erittain heiluva poyta.

Heiluvassa veneessä on oltava silmä tarkkana.

Aamiaispöytä.

Sinivalkoinen siipi kuljetti yhteensä vuorokauden. Kap Verden vieraslippu.

Kalastettukin on. Saaliina kymmeniä lentokaloja aamuisin kannella.

Aurinkoisella Atlantilla.

Puhtoisia poikia 1. Puolimatkan saunavuoro perjantaina. Vain puhelinlangat puuttuvat.

Puhtoisia poikia 2.

Menossa Mindeloon!