Puerto Ricon ja Neitsytsaarten ympärillä on ollut viime päivinä useita päiviä sateista. Tällaista ei Karibialla ole ennen ollutkaan. viime torstaista aina eiliseen sunnuntaihin on vettä tullut runsaasti. Lauantai oli sateisin päivä: käytännössä taivaalta tuli vettä kovien puuskien ja ukkosen kanssa aamusta iltaan ja yöhön.
Perjantaina Amin lähdettyä vein pyykit pesulaan (Soap Opera Laundry). Sain myös yhteyden mahdolliseen uuteen poijupaikkaan tulevalle viikolle. Kun on yksin veneellä ja tuulet riepottelevat venettä, on hyvin mielummin poijussa kuin pyörii epämukavasti ankkurissa.
Frenctownin poijussa pitelin sadetta sunnuntaiaamuun ja lähdin sitten vastaiseen koneella kohti St. Johnin Caneel Bayn poijulahtea. Matkaa kertyi kymmenisen mailia. Poijuja oli paljon ja vain muutama vene niissä kiinni.
St. John, toinen USVI:n isoista saarista, on suurelta osin luonnonsuojelualuetta. Varsinkin pohjoisrannalla on useita hiekkarantalahtia, joissa on poijuja sekä yöpymiseen että päiväankkurointiin. Saarella on paljon polkuja, joita on tarkoitus kulkea parin päivän aikana.
Calimeran kanssa olimme tehneet treffit Caneel Bayhin sunnuntai-iltapäiväksi ja niinpä sitten St. Lucian Rodney Bayn jälkeen taas tavatessa juteltiin asioita muutama tunti. Tärkeimpänä tietysti nyt tuo veneidemme laivakuljetus täältä St. Thomasista Southamptoniin.
Aikoinaan, kun jouluna tulimme Bequein lahdelle, sanoin leikilläni miehistölle, että nyt minun Atlantin kierroksen vanavesi leikkautui tällä kohtaan eli nyt, kun olin purjehtinut Atlantin ympäri, voisin laittaa veneen laivalla kotiin ja lähteä hiihtelemään.
Yllättäen leikki muuttui todeksi juuri tuolla tammikuisessa Rodney Bayn satamassa. Nikke ja Hanna olivat päätyneet suunnittelemaan laivausta ja sanoin Nikelle, että jos hän puhuu kahdelle Maestrolle hyvät alennukset, olemme mukana.
Niinhän siinä kävi, että Niklas hoiti ennen pitkää hollantilaiselta Sevenstarilta tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Laivaus St. Thomasilta Southamptoniin ilmoitettiin tapahtuvaksi toukokuun alkupuolella ja sen hinta alennuksineen veneiltämme oli 7600€ per paatti.
No, nyt on sitten monenmoisen paperitouhun ja kymmenien sähköpostien jälkeen tilanne se, että laiva saapuukin tänne vasta 20. päivän tietämillä ja niin ollen odottelemme nyt sitten lastausta. Sinällään varsinainen laivapaperitouhu ei ole ollut sen kummempaa. On täytetty pyydetyt lomakkeet ja veneen tulliasiatkin pitäisi olla kunnossa.
Kaikesta touhusta huolimatta olen kyllä tyytyväinen tähän ratkaisuun. Olen istunut Hortassa Peter Sport Cafessa eikä tuo rasittava sääikkunoiden seuraamisen, tuulien arvailun ja polttoaineen riittävyyden laskemisen urakka (täällä Karibialla, Bermudalla ja Azoreilla) houkutellut tähän kuljetusvaihtoehtoon verrattuna. Jos lasketaan tällaisen matkan kokonaiskustannuksia, ei tuo summa siihen nähden ole mikään hirvittävä. Rahaa toki sekin on mitä suurimmassa määrin.
Tällä hetkellä olen koettanut saada hyttipaikkaa kuljetuslaivasta, mutta asia ei selvinne ennen kuin laiva on täällä St. Thomasilla. Sitten alkaa uusien suunnitelmin teko, jos paikkaa en saakaan. Katsotaan, Lisämausteen tähän odotteluun tuo se, että 90 päivän oleskelulupani umpeutuu 24. tätä kuuta ja sen jatkaminen tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta. Katsotaan edelleen. Ei jännitys elämästä lopu.
Kiertelemme nyt pari päivää Calimeran kanssa täällä St, Johnilla ja lähden sitten itse takaisin Charlolle Amalieen. Josko siellä saisi jotain tolkkua asioihin, kun on paikan päällä.
————–
Vaikka on satanut, lämpötila päivisin 28 astetta, Nyt helottaa jo aurinkokin!
S/Y Katariina 