Pari päivää vierähti Haapsalussa turisteilyn merkeissä. Rantapromenadi on laitettu hienoon kuntoon ja Kuursaalin ympäristö piispanlinnalle asti on oiketa lomakaupungin miljöötä. Väkeä turuilla ja toreilla oli kuitenkin melko vähän, olisiko tämän kesän säät syynä tilanteeseen.
Haapsalussa ilma muuttui kovan ja kylmän itätuulen johdosta viileäksi. Ikävä aallokko lahdella loiskutti veneen perään kumisevia moksauksia. Tuuli on ollut kovaa päivisin, iltayöstä se sitten on hellittänyt voimaansa. Niinpä päätimme purjehtia seuraavan siirtymän Dirhamiin yöpurjehduksena.
Perjantaiaamuna puoli neljä irrotimme köydet ja lähdimme 20 mailin päähän Dirhamiin melko tyynellä Haapsalun lahdella. Purjeet nostettiin ja lisäksi koneella tyrkättiin nousukulmaa Vormsin salmen jälkeen. Jostain syystä noilla seuduilla meren lämpötila laski kovaa vauhtia, kunnes oli alimmillaan 9,6 astetta Dirhamin edustalla.
Satama oli yhtä meille onnekasta fingeripaikkaa lukuun ottamatta täynnä. Muutaman tunnin unien jälkeen otimme neljä polkupyörää (Kaisa istui takaritsillä) ja teimme parin tunnin kiertoajelun Rooslepassa ja Spithamin niemellä.
Seutu on Noarootsia ja sen vuoksi paikannimetkin ovat viroksi ja ruotsiksi. Liikennemerkkijärjestelyt olivat kunnossa: varoituksia oli mutkista, kun tie hieman kääntyi oikealle tai vasemmalle, lehmistä varoitettiin, kun viiden kymmenen metrin päässä tiestä oli lehmiä sähköaitauksessa.
Söimme lounaan sataman upealla aurinkoterassilla viltteihin käärittyinä, ilma oli todella viileä. Siitä huolimatta iltapäivällä lähdimme Jaakon kanssa hölkkälenkille. Muu sakki lähti lennättämään leijoja. Kipparikin jaksoi juosta tuholmaratoonarin kannustamana koko 7,5 kilometrin lenkin alusta loppuun. Kun tulimme lenkiltä, totesimme maailman pieneksi: satamakonttorin edustalla meitä tervehtivät, ketkäs muutkaan, kuin Liljanderin pariskunta, joiden veneessä Kuressaaressa tämän matkan alkumetrejä suunniteltiin.
Välin Kuressaari – Hanko yöpurjehdukset saivat jatkoa. Lähdimme tuulen tyyntyessä kymmenen aikaan perjantai-iltana Dirhamista kohti Hankoa. Täysi kuutamo mollotti eteläisellä taivaalla, luoteinen taivas oli koko yön purppuran punainen. Purjeet vetivät taas loistavasti. Ykkösreivatulla isolla ja täydellä genoalla matka yli Suomenlahden taittui kuudessa tunnissa. Upea viimeinen legi Katariinan Suomeen paluun kunniaksi.
Kylmisten kanssa vietettiin aurinkoinen, mutta tuulinen lauantaipäivä kesä-Hangossa. Lopulta päästiin myös käymään Hangon komeassa vesitornissa. Kävin myös vaihtamassa Teboililla kuuden kilon kaasupullon uuteen. Huoltsikan rouva otti vanhan pullon kunnioittavasti vastaan, kun sanoin, että tämä pullo on kiertänyt purjeveneellä Atlantin valtameren.
Illalla Katariinan istumalaatikossa ja salongissa vietettiin lettukestejä. Mukana oli Adan Markku ja Merja, joiden vene jää Hankoon muutamaksi päiväksi. Nyt sunnuntaiaamuna Jaakko, Elina, Ville ja Kaisa hyppäsivät junaan kohti Jyväskylää. Heidän viikon purjehdusrupeama päättyi tänne Hankoon.
Sinikan kanssa ryhdymme veneen siivoukseen ja sitten kiirehdimme Helsinkiin ja sieltä Mänttään ja Jyväskylään. Alkuperäinen suunnitelma heinäkuun puolenvälin paluuajasta näyttää toteutuvan. Onhan tässä nyt oltu merillä jo reilusti yli vuosi, kotona odottavat uudet haasteet. Mieli ja ajatukset on nyt käännettävä uuteen moodiin monen monta upeaa kokemusta rikkaampana.
S/Y Katariina 
Vastaa